maanantai 15. lokakuuta 2012

Ruokahuone - tapetit paikalleen

Kaiken repimisen ja jäljelle jääneiden tapettien hiomisen jälkeen oli aika siivota hyvin ja alkaa asentamaan uusia pinkopahveja ja tapetteja seiniin.

Yleisin kommentti mun pinkopahvisuunnitelmiin vähän joka suunnalta on ollut ihmetys, että miksemme vaan laita kipsilevyjä seiniin, kun se on paljon helpompaa. Vessan seinien levyttämiskokemuksen jälkeen väittäisin, että vinojen ja epätasaisten seinien levyttäminen ei välttämättä ole ihan helpointa hommaa sekään. Levyjen ruuvaaminen paikalleen on yllättävän raskasta hommaa ja kipsilevyjen saumat pitää kuitenkin tasoitta ja hioa, kun taas pinkopahvien saumoille riittää ohennus ja huolellinen liimaus asennusvaiheessa.
Lisäksi minulle tärkeää on yrittää säilyttää talossa tietynlaisen vanhan talon tunnelma. Kipsilevy on kovaa, kun taas huokolevy- ja pinkopahviseinät tekevät pehmeämmän tunnelman, akustiikkakin on ihan erilainen.

Minä pidin siis pääni ja ei muuta kun pinkopahvit sisäseinille. 
Hieman pitkiksi leikatut pahvit kostutettiin suihkepullolla ja käärittiin muoviin odottelemaan yön yli. Kosteuden tasoittuessa oli hyvin aikaa harjoitella pinkopahvin reunojen ohentamista repimällä, tätä tarvittiin ovien kohdalla saumoissa.
Ja kun ei ole aiempaa kokemusta pinkopahvin asentamisessa (eikä ole kellään tutullakaan), jännitti aika kovin kuinka nuo seinille asettuvat, eli oliko kuitenkin vähän liikaa tai liian vähän kostutettu. Lopputulos oli kuitenkin ihan hyvin onnistunut, seuraavana päivänä kaikki pussituset oli hävinneet ja pahvi tasoittunut todella hyvin. 

Pinkopahvit kostumassa.
Pinkopahvit seinissä, aika monta naulaa sai nakuttaa.


Huoneen kahdella ulkoseinällä on huokolevyt. Näille seinille tapetoitiin aluksi makulatuuritapetit, joiden pitäisi tasoittaa levyissä olevat pienet epätasaisuudet ja peittää vanhojen tapettien jämät. Huokolevyjen saumojen kohdalle makulatuurin alle laitettiin kuittipaperisuikaleet, ettei levyjen eläminen riko tapettia.
Makulatuurit huokolevyseinissä. Ikkunanpesussa mukana avustaja.
Kun huoneen kaikki seinät oli pinkopahvien ja makulatuurien ansiosta tasaisen valkoiset, se näytti todella paljon suuremmalta ja valoisammalta kuin ennen. Ja vaaleaksi huone jäikin, sillä uusi tapetti on hyvin vaaleapohjainen.
Tässä remontissa uusien tapettien valinta oli kaikkein helpoin vaihe. Tapetit ovat Toijalalaisen Pihlgren ja Ritolan mallistoa: Ritva Kronlundin Niittyleinikki.


Ja lopulta tapetit seinissä.



Niittyleinikki.
Seuraavana onkin iso ongelma: pitäisi valita ikkuna-, ovi- ja jalkalistat.

maanantai 24. syyskuuta 2012

Ruokahuone - siitähän se ajatus sitten lähti


Ruokahuone oli ankea. Sinne ei koskaan paista aurinko. Siellä oli likaisen väriset irtoilevat tapetit ja kupruilevat seinät. Oven vierestä puuttui kissan kokoinen pala pinkopahvia, vaakalaudoitus näkyi ja sahanpurut varisivat sieltä joskus lattialle.
Ruokahuoneen pintojen uusiminen ei kuitenkaan ollut ensimmäisenä suunnitelmissa, sillä kaikki talon huoneet ovat aikalailla samassa kunnossa.

Kaikki alkoi siitä, kun Jukka tuli kotiin onnellisena uuden ilmalämpöpumpun omistajana.

Todettiin, että pumpun paikka on ruokahuoneen seinällä, mistä se toivottavasti puhaltaa lämpöä myös olohuoneeseen.
Todettiin, että on helpompi tapetoida ruokahuoneen seinät ennen pumpun asennusta paikalleen. Jukka ajattelin tämän olevan parin päivän homma, minä epäilin ruokahuoneen kalusteiden lojuvan keskellä olohuonetta ja keittiötä pahimmassa tapauksessa vielä kuukauden päästäkin.
Revittiin pois päälimmäisiä vinyylitapetteja, jolloin todettiin että niidenkin alla on jotkin liukaspintaiset tapetit.
Revittiin niitä pois ja huomattiin, että alimman tapettikerroksen päälle on maalattu ja siksi päällä olevat tapetit eivät ole ihan täydellisesti paikallaan pysyneet.
Lisäksi kahdella seinällä olevat pahvilevyt oli koottu palapelityylillä, mikä näkyi neljän tapettikerroksenkin läpi, joten näille seinille joutuu laittamaan uudet pinkopahvit.

Lopputulos: olemme koko viime viikon repineet tapetteja irti huokolevyseinistä ja irrottaneet vanhoja pahvilevyjä ja pinkopahveja ja tehneet pohjustustyötä, että joskus tällä viikolla saisimme tapetit seinälle ja pääsisimme siihen pääasiaan, eli pumpun asennukseen.

Ruokahuoneen tunnelmaa aloitustilanteessa. Tapettien irroitus on juuri aloitettu.
Tämä oli ruokahuoneen seinillä päälimmäinen tapetti. Tämä oli niin tiukassa, ettei seuraavana alla olevaa tapettia saatu näkyviin.
Ruokahuoneen ja olohuoneen välisessä seinässä oli paksut pahvilevyt, jotka oli naulattu palasista ilman minkäänlaisa reunaohennuksia, neljän tapettikerroksenkin läpi nuo saumat näkyivät.

Kukkatapetti oli jossain vaiheessa ikkunaseinällä ja olohuoneen puoleisella seinällä.


Samaan aikaa toisella ulkoseinällä ja keittiön puoleisella seinällä oli tämä tapetti.

Huoneen alkuperäinen tapetti ja komea vihreä jolla koko huone oli myöhemmin maalattu.





 

tiistai 21. elokuuta 2012

Maustetta elämään

Käväistiin pari viikkoa sitten äitini kanssa päiväristeilyllä Tallinnassa.

"Perinteisten" laiva- ja tallinnaostosten lisäksi löytyi Kaubamajasta Peugeotin pippuri- ja suolamylly.
Jukka ei muuta merkkiä olisi hyväksynytkään, Peugeot on kuulemma paras. Kaubamajan hinnalla sai molemmat myllyt yhden suomihintaisen myllyn hinnalla, joten eipä niitä voinut kauppaan jättää.

Tänään tulee puoli vuotta täyteen kauppasopimuksen allekirjoituksesta, joten pidetään näitä lahjana itsellemme sen kunniaksi.


torstai 2. elokuuta 2012

Kesälomalöytöjä

Kesäloman aikana löytyi uusia vanhoja asukkaita talon seinille.

Tämä ilmapuntari on ollut kotonani niin kauan kuin muistan ja itseasiassa niin kauan kuin isäni muistaa, sillä se on ilmeisesti isäni vanhempien häälahja. Nyt se sai siis muuttaa keltaiseen taloon asumaan ja kertomaan säästä meillekin.

Perintömittari.
Toinenkin ihanainen olohuoneen asukas löytyi huuto.netistä, 50(?)-luvun Konnexa-merkkinen seinäkello. Se on suloisen pieni, mutta lyö kuin suurempi kello.
Entinen omistaja oli perinyt sen isoäidiltään. Ilmeisesti hän on ihastellut kelloa jo lapsena, sillä kellon takalevystä löytyy hänen nimensä lapsen käsialalla raaputettuna.

Konnexa.
Muisto kellon dellisestä omistajasta.

torstai 26. heinäkuuta 2012

Puutarhan kesä

Keltainen talo onkin viettänyt kunnon kesäloman.

Aina kun vesisade hellittää on tiedossa jotain ulkotöitä, jos ei muuta niin ruohonleikkuuta. Kaikki pihan vähäiset kukkasetkin meinaavat jäädä nokkosten peittoon.

Nurmikko rehottaa parin viikon kesälomareissun jälkeen.

Seuraava pihan ikuisuusprojekti on kallion putsaus.
Aloitin pari päivää sitten ja totesin, että homma kuullostaa paljon helpommalta kuin se oikeasti on. Pelkästään paljaalta alueelta haravoin sammalta kottikärryllisen verran ja kun oikeasti alettiin maata kaivamaan, neljä kottikärryllisen kantamisen jälkeen oli esillä reilu neliön verran paljasta kalliota.

Kallion puhdistusoperaatio alkutekijöissään.
Kaikenlainen kaivelu vanhan talon pihalla voi olla aika jännittävää, koskaan ei voi tietää mitä voi löytyä. Tähän mennessä puutarhavajan vierestä kaivaessani on löytynyt maahan hautautuneena entisiä tiiliä, vanhoja rautanauloja ja luita. Yksi sipulikasvin sipulikin löytyi, sen hautasin takaisin kukkapenkin päähän ja toivon että ensi kesänä siitä kasvaa jotain hienoa.

torstai 7. kesäkuuta 2012

Kesä tulee kukkien

Onpas kuukausi livahtanut nopeasti.
Kesä alkaa olla käsillä, olemme jo saaneet ajaa nurmikonkin pari kertaa, tänään olisi taas sitä hommaa tiedossa.

Viime viikolla  omenapuut alkoivat kukkiman. Jopa pihan reunimmainenkin yritää, vaikka on jo niin huonossa kunnossa, ettei jaksa edes kasvattaa lehtiä.

Vielä on yritystä
Pienet orvokit

Tällä viikolla projektina on huussin suoristus, olihan tuo jo aika vinossa. Katsotaan mitä siitä tulee. Toivottavasti se pysyy kasassa nostamisesta huolimatta.
Huussi luonnontilassa.


tiistai 8. toukokuuta 2012

Kevät etenee

Kevät kurkkii jo pääsiäisenä.




Ja samat kukkaset viikko sitten.

Kevät tulee ja kevätkukat kasvaa näköjään vaikka lumen läpi. Meidän pihalla nuo ensimäiset aloitti jo pääsiäisenä. Jännityksellä ollaan katseltu mitä meidän pihalla alkaa kasvamaan. Nokkosta ja lupiinia ainakin.


Kun päivät lämpenevät, työt pihalla vaan lisääntyy.
Puita ja pensaita on tullut lahdattua niin paljon, ettei niistä syntyvän kokon polttamista kukaan jaksaisi valvoa. Haettiin siis haketin avuksi ja se onkin ruksutellut monta päivää. Eilen jo hetken näytti, että aletaan olla oksien kanssa voiton puolella, mutta sitten minä kävin taas omenapuiden kimppuun ja taas riittää yhdeksi illaksi hakettimelle käyttöä.

Viime viikolla ihmettelin pihalla talon nurkalla ihmeellisiä maan muotoja; siinä on pieni kumpare, jossa oli pari kuoppaa. Ajattelin siis täyttä yhden keskellä olleista kuopista ja siinä kaivellessa totesin, että koko kumpare taitaakin olla hiekkaa. Sen verran hyvin sen päällä kasvaa jo ruohoa ja sammalta, että useamman vuoden tuo entinen hiekkakasa on tuossa ollut. Olisikohan tuo tuohon tuotu talon lisäosan rakentamista varten joskus vuonna 1988-89. Eli ei muuta kun lapio käteen ja pihan mutaisia kohtia tasoittamaan.

torstai 19. huhtikuuta 2012

Pihahommissa

Keltaisen talon piha on ollut useamman vuoden ollut aika vähäisellä hoidolla. Talo oli monta vuotta asumattomana ennen edellisiä omistajia ja edelliset asukkaatkin olivat raivanneet sen verran nurmikkoa esille, että lapsille oli saatu leikkialuetta.

Kevät alkaa pikkuhiljaa lämmittää, joten viherpeukaloakin alkaa pikkuhiljaa jo kolottaa.
Viimeisen viikon aikana on saaneet pihalla pensaat kyytiä.
Viikonloppuna ja varsinkin sunnuntaina oli kaunis ilma, joten tuli tehtyä paljon ulkohommia. Äiti ja isäkin oli myös auttamassa, niin saatiin paljon aikaiseksi. Lauantaina mm. etsimme risukon keskeltä marjapensaita ja siivosimme niistä
Tässä pari kuvaa meidän eilisestä projektista. Harvennettiin vähän syreenipensasta, jonka joku oli vähän erikoisemmalla tavalla leikannut aiemmin.

Entinen syreenipusikko.
Aika paljon sieltä tuli noita "puita" harvennettua.
Jotain sinne kuitenkin jäikin vielä, lehtien kasvua odotellessa.
Risuja ja oksia on monta isoa pinoa odottamassa polttamista. Kerrankin odotan innolla viikonloppua ja viikonlopulle luvattu vesisadetta. Tuulta tosin ei toivota, olisi ikävä polttaa risujen kanssa myös keltainen talo.

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Viikonloppu kesämökillä

Kävimme pääsiäisviikonloppuna mökillä.
Oma pihamme alkaa jo pikkuhiljaa olla lumeton, mutta vain 150km päässä pohjoiseen lunta on vielä maassa.
Kevättä on kuitenkin jo ilmassa

Äidin kivikkopuutarhassa asustava rautapupu pilkistää jo lumen keskeltä.





Kävimme kävelyllä jäällä, kun sinne vielä uskalsi mennä.
Lokit olivat jättäneet jälkiä jäälle.









keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Kotiutumista

Vähän maustetta elämään.
Kuukauden kestänyt muutto on lopulta ohi. Kahden päivän siivoamisen jälkeen perjantaina palautettiin kerrostaloasunnon avaimet. Nyt asutaan virallisesti maalla. 
Suunnilleen kaikki omaisuus on vielä pahvilaatikoissa. Tosin eipä ole niitä kaappejakaan jotka tavaroilla täyttäisi.

Tavaroita pakkaillessa löysin hyllyn perältä pari vuotta sitten kirpparilta ostamani suola- ja pippurisirottimet. Nämä aurinkoisen sirottimet pääsevät siis lopulta esille ja käyttöön.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Ei tuu ikävä

Kerrostaloelämän  "iloja"
Sirpaleita käytävässä 
Kun lauantain ja sunnuntain välisenä yönä (tai paremminkin aikaisin aamulla) saavuimme kotiin, pääsimme pitkästä aikaa näkemään vuokrakerrostalossa asumisen riemua.
Talon ulko-oven suuri lasi-ikkuna oli säpäleinä, kun joku oli heittänyt metallisen roskiksen vauhdilla ovesta läpi. Tiedä sitten mitä muuta rapussa on tapahtunut - pulloja ainakin olivat särkeneet - meidän tullessamme kaikkialla oli ihan hiljaista, lasinsiruja vain oli ympäri ala-aulaa ja se roskis lojumassa kaiken keskellä.

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Mustanaamio

Kuinka saadaan 1,2m x 2,3m gyproc levy 1,7neliön kokoisen vessan 1,9m x 0,5m kokoisesta ovesta sisään?
Vastaus: Kahtena kappaleena.

Pääasia on, että levyt on lopulta seinässä. Yksi kotelo pitäisi vielä nikkaroida ennen kuin päästään tasoittamaan ja maalaamaan.
Vessaremontti on edennyt aika hyvin, kun asuttiin talolla viikonloppu.

Toisaalta eteneminen on vähän suhteellinen käsite vanhassa talossa. Kun mikään ei ole suorassa, kuluu paljon aikaa siihen kun mitataan, suunnitellaan, tarkistetaan vatupassilla, tarkistusmitataan, leikataan/sahataan, yritetään asentaa, ihmetellään missä mättää ja yritetään korjata tilanne parhaan mukaan. Onneksi suunnitelmissa on riittävän korkeat listat jotka peittää pienet ja vähän suuremmat vinoudet.

Tässä vielä kuva vessan katosta nykyisellään: meillä on Mustanaamio katossa!


keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Hitaasti hyvä tulee

...ja kun mikään ei ihan toimi.

Laitoimme jääkaapin käyntiin ja kahden päivän hurisemisen jälkeen lämpötila oli edelleen n. 15 astetta, edessä on siis jääkaapin hankinta piakoin. "Onneksi" yläkerran sivuvintissä on niin viileää, että pakkasyön jälkeen maito oli jäässä. Toisaalta sähkölaskun ja huoneen lämpöisyyden kannalta pakastinlämpöinen sivuvintti, jonka ovea ei saa kunnolla kiinni, ei ole niin toivottu asia.

Vessan olemme saaneet melkein toimimaan. Siis melkein. Pöntön sisällä useampi tiiviste vuotaa ja säiliö on juuri sen verran vinossa että se häiritsee. Taas pitää ostaa lisää pikkuosia ja korjata. No, onneksi edes viemäri vetää ja veden kytkentä ei tuonut uusia ongelmia parin aavistuksen vuotavan litoksen lisäksi. 

Viikonloppuna maalattiin vessan takaseinänä oleva muuri ja alkuviikosta asennettiin muovimatto paikalleen. Muurin ja maton reunat osuvat niin nätisti yhteen, ettei siihen taida tarvita välttämättä edes lattialistaa. Muut seinät odottavat levyjä ja sen jälkeen maalausta. Kunhan saadaan isompi auto toimintaan, saadaan levyt haettua ja vessa valmiiksi.

Vessaan saatiin lattia.
Talossa alkaa olla puhtaanpaa kuin kerrostaloasunnolla, niin paljon on puunattu ja pesty paikkoja. Kuun loppu ja muuttopäivä lähestyy uhkaavasti, pitäisi varmaan välillä sielläkin tehdä jotain.


tiistai 28. helmikuuta 2012

Ensimmäinen viikko


Hiiri oli tehnyt mukavan pesän vessan lattian villoihin.

Ensimmäinen viikko talon omistajina on tänään täynnä.

Viikon aikana olemme päässeet hyvään alkuun vessaremontin kanssa. Lattiaan on vaihdettu lasivillojen ja hiirenpesien tilalle ekovillaa sekä lattiana toiminut haiseva ja pieniä kosteusvaurioita saanut lastulevy on vaihdettu uuteen. Putkien tarkastaminenkin kävi samalla kun lattia oli auki.

Vietimme lauantain Bauhausissa ja Ikeassa shoppailemassa. Ostoslista oli pitkä, mutta valintojen tekeminen oli yllättävän helppoa.

Yksi ikävämpi löytö oli kylpyhuoneessa, missä pintavedetyt vesiputket olivat päässeet jäätymään ja halkeamaan. Myös suihkun sekoittaja oli haljennut/räjähtänyt jäätyessään. Joulunajan sähkökatko on ilmeisesti polttanut kylpyhuoneen lattialämmityksen sulakkeen, joten kylpyhuoneen lämpötila on päässyt laskemaan pakkasen puolelle. Nyt joudumme jännittämään kylpyhuoneen (ja lisäksi keittiön) lattian alla olevien vesiputkien kuntoa. Vedet tullaan kytkemään tällä viikolla, joten sen jälkeen seuraamme tarkkaan vesimittaria ja toivomme ettei seuraavana remontointivuorossa ole putkiremontti.

Pihalta olemme kolanneet useamman kuution lunta, kun koko talven lumet olivat meitä talon pihalla odottamassa. Ja lisää sataa taivaalta.

Nykyisessä asunnossa on käynnissä kauhea kaaos. Olemme pikkuhiljaa pakanneet tavaroita ja tuntuu siltä että kaikki mitä ei ole laitettu laatikoihin on nyt levällään ympäriinsä.

-Annaliisa

perjantai 24. helmikuuta 2012

Tästä alkaa uusi elämä talon omistajana

Keltainen talo niinkuin sen ensimmäisen kerran näimme.

Tällä viikolla palkittiin parin kuukauden odotus ja lopulta keltainen talo on meidän.  Uusi kotimme on vuonna 1943 valmistunut rintamamiestalo/tyyppitalo joka vaatii paljon remonttia ja rakkautta. Loppuelämän projekti siis.

Ensimmäinen visiitti uutena omistajana oli hyvin ristiriitainen, silmät tuntuivat osuvan vain kaikkeen mikä on rempallaan ja vaatii kunnostusta. Iski epäillys siitä ymmärtääkö oikeasti itsekkään mihin tässä nyt on tullut lupauduttua. Samoin luottamus omiin remonttitaitoihin laski kovaa vauhtia. 

Toisena päivänä alkujärkytys alkoi jo hieman haihtua ja osasi keskittyä oleelliseen, eli aletaan pikkuhiljaa tekemään remonttia huone kerrallaan ja yritetään sulkea silmämme muiden huoneiden puutteilta.

Ensimmäisenä tehtävälistalla oli saada ulko-oveen toimiva lukko. WC pitää myös remontoida kokonaan ennen muuttoa. Nyt, parin päivän jälkeen meillä on toimiva ulko-ovi ja WC:kin on saatu miltei jo purettua. Luottamus omiin taitoihin alkaa pikkuhiljaa tulla takaisin.

-Annaliisa