Valoa pullossa

Mies tuunasi meille valaisimen. Jukka halusi tehdä pullosta lampun heti kun oli sen nähnyt. Ideahan on suoraan Eero Aarnion Bottle of Light - valaisimesta.
Pullo on löydetty sairaalan poistettujen tavaroiden seasta, lampun kanta ja johto saatiin kirpparilta löytyneestä ikea valaisimesta. (Täytyy kyllä sanoa, että 6€ kulahtaneesta ikeavalaisimesta sellaisenaan oli mielestäni vähän liikaa, mutta kun se oli täydellinen tähän projektiin, niin hinta oli meille sopiva).

 Löytyi sieltä kirpparilta sen ikeavalaisimen lisäksi pari lasipulloakin.

Minulla on tällainen vähän omituinen keräilyharrastus, ostan näitä muurlan lasin karahvipulloja kirpparilta jos ne maksavat alle kympin. Niitä täällä Salossa kirppareilla riittää, sillä jokunen vuosi siten Nokia antoi työntekijöilleen joululahjapaketit, jossa oli tällainen pullo. Yksi meillä oli jo omasta takaa ja tähän mennessä niitä on kertynyt viisi lisää. Tämänkertaiset maksoivat 5€/kpl.

Muurlan lasin nettisivuilta en tätä tuotetta löytänyt, mutta muistelisin, että karahvin on suunnitellut Ristomatti Ratia. Nyt saa joulupöytään yhteen pulloon vettä, toiseen maitoa, yhteen kotikaljaa ja vielä punaviinillekin oma pullo ja pari voi vielä paketoida lahjaksi.

Rigonda Bolshoi Stereo Multiplex

Jukka on jo pitkään haaveillut vanhan, aidon ja heinon putkiradion omistamisesta.
Vähän aikaa sitten hänelle tarjoutui tilaisuus ostaa kunnostettu Rigonda Bolshoi-radio. Näitä on valmistettu Latviassa 70- luvulla, made in USSR lukee takalevyssä.
Paikka hänelle löytyi ruokahuoneen muurin vierestä, se nurkka on ollutkin hieman tyhjä.

Kaiuttimille tartteis ehkä tehdä jotain, ne ovat toimineet kukkapylväinä ja ovat vähän saaneet kosteusvaurioita. Alareunasta revenneen kankaankin voisi vaihtaa.

Auto

Yleisön pyynnöstä pitää esitellä  millainen auto meidän pihalla seisoo.

Perus naisten auto: se on punainen, kaksiovinen Ford.
Ai mikä malli? No Transit 100L.
Työkavereiden mielestä se ei muka oo perinteinen naisten auto.

Se tuli tavallaan talon mukana, kun se oli tuossa pihalla hautautuneena hankeen. Se saatiin käyntiin ja meni pohjan hitsauksen jälkeen kaikkien (ehkä myös katsastusinssin) yllätykseksi läpi katsastuksesta.
Sillä hoidettiin oma muutto ja onhan tuo sen jälkeen ollut useammassa muutossa mukana. Rautakauppa- ja Ikeareissut hoituu helposti, kun ei tarvitse miettiä että mahtuuko ostokset kyytiin. Ja sauna- ja takkapuut sillä saa kätevästi haettua.

Talon ja auton edellinen omistaja on ollut sen verran värikäs persoona, ettei tähän ole uskaltanut ihan kaikki tulla ovikelloa soittelemaan. Auto on siis ollut meillä tavallaan osa talon turvajärjestelyä. Viime keväänä nuohoojakin meinasi jättää käymättä tässä talossa kunnes kuuli omistajien vaihtuneen.

Loppuun vielä tähän auto-aiheeseen täydellisesti sopiva kappale:

Olohuoneen herätys

No tämmönen siitä tuli. Ja pakollinen kissa-poseeraus. Ikkunoissa on vielä talviverhot, pitäisi vaihtaa valkoiset, kunhan joku ensin ne lyhentäisi...

Tämä remonttihan alkoi siitä, että pari viikkoa sitten Jukka katseli huonetta kevätauringon valossa ja totesi, että tarttis tehdä jotain (mikä siis tarkoittaa sitä, että minun pitäisi tehdä jotain).Hain siis silloin perjantaina maalit ja viikonlopun aikana ensin tyhjennettiin huone ja maalattiin katto sekä kattolistat valkoisiksi.
Tapetit oli ostettu jo viime keväänä, kun kävimme Toijalassa tapettitehtaalla. Remontin aloittaminen kuitekin venyi ja venyi. Harjoiteltiin ensin tuon ruokahuoneen kanssa.

Tapetointi suoritettiin "perinteisellä tavalla" eli uusi tapetti laitettiin vanhan päälle. Pohjustustöitä joutui kuitenkin tekemään aika paljon. Ikkunan alapuolella huokolevytys oli tehty jämäpaloista, pelkästään vasemman puoleisen ikkunan alla oli kolme pystysaumaa. Vanhat ikkunat olivat kai vuotaneet, ja vanhat tapetit olivat irti ja repeilleet ja huokolevyjen reunatkin vähän irvistelivät.

Vanhat tapetit irroitettu pinkopahvin liimausta varten.

Irrallista tapettia rapsutellessa ikkunan vierestä löytyi kipsilevytetty alue, näköjään ikkunaa on pienennetty kun sauna-laajennus on rakennettu. Kipsilevyn ja huokolevyn tasoero oli tasoitettu suoraan vanhan tapetin päälle. Joku siinä kipsilevyssä ja tasoitteessa häiritsi. Pari päivää meni kun ihmetelimme mitä kipsilevylle tehdään, mielessä kävi jo levyn vaihtaminen huokolevyyn. Kuitenkin yritämme pitää remonttia tehdessä mielessä, ettei korjata ehjää ja että näin vanhassa talossa näkyy elämä ja vanhat remonttikerrostumat, joten kun olin irtoavan tapetin kanssa irroittanut tasoitteetkin, päädyimme lopulta piilottamaan kipsilevyn pinkopahvin avulla. Pinkopahvilla "tasoitettiin" myös ikkunoiden alapuolet.

Pinkopahvipaikkaukset tehty. Tuo ikkunan alapuolinen kulma on oikeasti noin mutkalla kuin kuvassa näyttää. Jotenkin se kuitenkin saatiin tapetoituakin nätisti.

Olohuoneen valmistumiselle tuli yllättäen vähän odotettua tiukempi deadline, kun vieraat ilmoittivat saapumisesta parin päivän varoitusajalla. Listat saatiin sahattua pari päivää aiemmin ja kattoon valo edellisenä iltana. Tätä seurasi ankaraa siivoamista ja asunnon lapsiturvalliseksi saaminen. Teipattiin. mm. remonttikaappi kiinni, siellä kun olisi ollut kaikkea jännää mattopuukosta tärpättiin.

Katkaisimen aluslevy maalattiin kiireessä katon valkoisella maalilla.

Valmista ei tietenkään vielä ole. Muuri pitää maalata. Nyt kun tapetit on seinässä voi alkaa miettimään väriä. Sen pitäisi sopia tapettiin ja tuohon Leinon takkaan (aikeissa on teettää uus takka). Tällä kertaa voisi kerrankin ostaa jotain muuta kuin valkoista maalia. Ikkunan vierestä löytyi pikkuisen tummanharmaata maalia, olisiko listat olleet alunperin harmaat? Samaa harmaata oli myös muurin reunassa vanhojen listojen alla. Ehkä voisimme "palauttaa" tuon vanhan värin muuriin.
Ja kun maalaushommiin pääsee, niin ovikin pitäisi maalata. Aina jotain.

Olohuoneemme kaunistus(kauhistus) Leinon Valun peltitakka.

Olohuoneen tapetti on Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy:n Pikkurokokoo

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/5122209/?claim=rvnkzz6u5zg">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

Katkaisinkaupoilla

Olohuoneen vanha valokatkaisija ei kestänyt irroittamista, joten jouduimme ostamaan uuden. Saimme siis hyvän tekosyyn lähteä tutustumaan Salolaiseen perinnerakennuskeskukseen, Antiikkiverstas Wilmaan. Heti ovella oli vastassa superystävällinen koira ja perinnerakentamisesta innostunut myyjä.

Onhan tällaisilla uusvanhoilla sähkötuotteilla hintaa, mutta emme kumpikaan voineet kuvitella laittavamme olohuoneeseen modernia valkoista katkaisijaa, kun olimme jo niin tottuneet vanhaan kierrettävään bakeliittikatkaisijaan.

Vanha ja uusi valokatkaisija. Tuolla mintunvihreällä on koko olohuone kattolistoja myöten maalattu joskus.

Uuteen katkaisijaan ei tarvitse tehdä reikää sähköjohdolle, kun sen asentaa puisen pohjalevyn kanssa. Pohjalevyn voi maalataan vaikkapa mustaksi tai tapetin väriseksi.

Näihin perinnerakennuskeskuksiin ja varaosapankkeihin tekisi mieli käydä tutustumassa enemmänkin kesällä. Tuonne Antiikkiverstaalle Angelniemeen on meiltä n.30km matkaa, Rakennusapteekkiin Billnäsissä on n.40km, Wanhan Wallankumoukseen Turussa matkaa on n.70km ja suvun kesämökiltä on n.30km Metsänkylän Navettaan.

Lähtölaskenta kevääseen

Tänään on virallisesti kevään ensimäinen päivä. Autossa saa lain mukaan olla kesärenkaat tästä päivästä eteenpäin. Aurinko on tällä viikolla paistanut oikein mukavasti ja ihan selkeästi jo lämmittää ja sulattaa lunta.
Meidänkin pihalla näkyy jo ensimmäinen pilkahdus kevään tuloa, kuusen alla asustava Herttavuorenkilpi näkyy jo lumen alta.

Herttavuorenkilpi herää jo lumen alta.

Kai se oli kevät mikä sai innostumaan aloittamaan olohuoneessa pientä pintaremonttia. Katto on jo maalattu, seuraavana on vuorossa seinien tasoitus ennen uusia tapetteja. Yhdellä seinällä on vanha paksu pinkopahvi, se yritetään saada vähän suoremmaksi kostuttamalla ja naulaamala se uudestaan paikoilleen.

Kostutettu vanha pinkopahvi.

Saa nähdä kuinkahan käy, tuleeko siitä tasaisempi kuin se oli ennen.

Tein hieman arkeologista tapetin rapsuttelua, nykyisen marmorin näköisen tapetin alta löytyi näin nättiä tapettia: