Kellarin ikkuna

Tämän kesän to-do-listan alkupäässä on kellarin ikkunan kunnostaminen.

Ikkunan lasit olivat rikki kun talon ostimme. Tilapäisratkaisuna ikkunaan tuli laitettua pahvi ja villaa väliin, että kellarin lämpötila pysyisi talven ajan plussan puolella. Jukan työkaverit naureskeli, että sama pahvi on siinä vielä seuraavana talvenakin... ja niinhän se olikin. Sateinen sää oli yksi tekosyy miksi tuota ikkunaa ei tullut viime kesänä korjattua.

Pikkulinnut ovat hakeneet pesänrakennus tarpeet kellarin ikkunan väliaikais-suojasta.

Kellarin ikkunan nykyien väliaikaisratkaisu.

Viikonloppuna purettiin pahvit ja villat ja irrotettiin ikkuna.
Aloitin rapsuttamaan vanhaa maalia ja kittiä irti ikkunasta. Ikkuna ja ikkunan karmi olivat onneksi edelleen niin hyvässä kunnossa, ettei puuosia tarvitse uusia. Yksi kulmarauta puuttuu, semmoinen pitäisi varmaan jostain hommata. Mielellään vanha ja käytetty sellainen.

Sentään yksi ehjä lasi, ainakin vielä.

Kaikki kunnostukseen tarvittavat materiaalit, kuten ikkunakitti, uudet lasit ja maalit ovat vielä kaupassa, mutta irrotellaan nuo maalit ensin.

Pihahommissa meillä on tietenkin aina mukana harmaa ja karvainen apulainen

Pihakalliolta on hyvä vahtia koko pihan tapahtumia.

"Joko se kuvaaminen loppuu."

Postin tuomaa

Posti toi positiivisen yllätyksen. Tilattiin jokin aika sitten Meidän talo-lehti, kun halvalla saatiin ja sen tilaajalahjana tuli Suuri terassi- ja pihakirja. Minä suhtaudun vähän epäilevästi kaikenlaisiin hienoihin tilaajalahjoihin, mutta tämä yllätti positiivisesti.

Kirjassa esitellyt pihat on tietenkin ihan ylihienoja ja moderneja mikä ei suoraan sovi tällaisen vanhan talon ympärille, mutta paljon mielenkiintoisia ideoita sieltä löytyy. Parasta tässä kirjassa on pihoista piirretyt pihasuunnitelmat ja kuvitetut rakennusohjeet. Meillä on niin hyvä lähikirjasto, että en yleensä osta kirjoja, mutta tämä on ihan hyvä yleisopus kirjahyllyyn.

Tarkoituksenani on yrittää piirtää meidän hunninkopihasta jonkinlainen pohjapiirrustuksen, että voisi sen kanssa hieman suunnitella miten pihaa aletaan pikkuhiljaa kunnostamaan. Tulevana kesänä haluaisin tehdä pihalle ainakin betonilaatoista terassin/pation. Viime kesänä puutarhapöytä ja tuolit olivat nurmikolla ja niiden raahaaminen edestakaisin ruohonleikkurin tieltä monta kertaa viikossa oli todella rasittavaa. Pohjapiirros pihasta auttaisi päättämään laatoituksen lopullisen paikan.

Sitten enää puuttuukin, että joku kaivaa kuopan ja tekee sen pation. Löytyykö vapaaehtoisia?

Kevät yllätti

Olin jo viime viikolla aloittanut nurinakirjoituksen siitä kun kevään eteneminen oli niin hidasta, harmaata, kuraista ja sateista, mutta yhtäkkiä viime torstaina kevät tulikin meidä pihalle. Ja siitä seurasi tietenkin se, että itsekin piti rientää pihalle kuoputtamaan, ei siinä kerennyt blogia päivittämään.

Kateellisena katselin jo pari viikkoa sitten blogeissa kuvia ensimmäisistä krookuksista ja muista kevätkukista, kun meidän pihalla oli pelkkää lunta. Tosin nytkin kun ensimmäiset kevätkukat alkavat pihalla heräilemään, ensimmäisenä syreenipensaan juurella vihersi meidän hunninkopihaan sopivasti nokkonen. Otin tästä kevään vihertäjästä kuvan ja revin sitten juurineen pois.

On se nokkonenkin söpö pienenä

Viikonloppuna meillekin on ensimmäiset kevätkukat heränneet lumen  kadottua. Lumikello on ensimmäisistä kukista näyttävin ja pikkuiset helmililjat kukkivat pian syreenin juurella. Myös myöhään syksyllä istuttamani tulppaanit ovat selvinneet talvesta. Kuvan lumikellot olivat vielä keskiviikkona kokonaan lumen peitossa ja sunnuntaina ne jo kukkivat.

Lumikello odotti vain lumen sulamista.

Helmililjakin on herännyt.

Torstaina ja perjantaina sahasin ja leikkasin vaaahterantaimia pois ruusu/syreenipensaikosta, osa vaahteroista oli jo pari metriä pitkiä. Noiden vaahteran alkujen raivaaminen minun piti tehdä vähän Jukalta salaa, hän kun ei ymmärrä ollenkaan mun vaahteravihaa. Pensaan päässä on hieno vanha vaahtera, joka on mielestäni hieno, en vaan tykkää noista pikkuvaahteroista, jotka valloittaa kaiken ympärstönsä. Tuo pensaikko on ollut ihan "luonnontilassa" (eli hoitamatta) ties kuinka kauan ja sen kimppuun pitäisi käydä jossain vaiheessa, kunhan keretään.

Eilen saatiin silputtua kaikki nuo raivaamani vaahterat ja maaliskuussa leikatut omenapuun oksat.
Tuo oksasilppuri on kyllä ollut hyvä ostos ihan jo näin kahden kevään perusteella. Joka kevät oksia kuitenkin tulee ja oksasilpusta saa hyvää katetta, jota aina tarvitaan jonnekin. Ja kun oman pihan oksista on selvitty, silppurin voi viedä mökille, missä silputtavaa ei lopu kai koskaan (ja juuri kun luulee sen loppuvan kaadetaan taas yksi puu).

Blogitunnustus

Olen ihan häkeltynyt, sain Kartanonrouva Eliseltä tunnnustuksen. Kiitos tästä oikein oikein paljon!

Kirjeitä Kartanonrouvalta -blogi on yksi suosikeistani; vanhassa talossa asuu taiteilijasielu.


Tämän tunnustuksen pelisääntöihin kuuluu myös laittaa se eteenpäin 5 ihanalle blogille (joilla on alle 200 lukijaa), itse haluan antaa tunnustuksen eteenpäin näille ihanille blogeille: 


Tickets to my own show  - hyvän ystäväni elävästä elämästä kertova blogi.

Talo - jälleenrakennuskauden talon remontoinnin ja asumisen filosofiaa. LauraKaisan teksti on aina mukavaa luettavaa.

Vadelmatalo -  rintamamiestalon remontointia ja sisutamista, melkein kuin omasta elämästä.

Rintsikka -  on ihanaa käydä kurkkimassa näin huolellisesti laitettua kotia täältä oman kaaoksen keskeltä.

pientä piharemonttia -  Inspiroivia puutarhajuttuja, lisäksi ihania käsitöitä ja karvaisia kissakavereita.

Kirjastosta löytyneitä

Kävin meidän lähikirjastossa ja sieltähän löytyi pari hyvin mielenkiintoista kirjaa. (Harmaa kevätsää tekee kuvastakin vähän harmaan.)

Luettavien pinossa päälimmäisena: Perinnemestarin Rinamamiestalo sekä Ikkunakirja

Ikkunakirja 

Juulia Mikkolan ja Netta Böökin Ikkunakirjaa lähdin kirjastosta hakemaan. Kesällä olisi nimittäin tiedossa pieni ikkunankunnostus projekti.

Talomme yksi kellarin ikkuna oli rikki jo silloin kun tämän ostimme ja ensiapuna peitimme ikkunan viimetalveksi pahvilla. Tarkoituksena oli korjata ikkuna jo viime kesänä, mutta pahvipatentti on kestänyt paikallaan siis jo kaksi talvea. Yksi tulevan kesän tärkeimmistä projekteista olisikin lopulta kunnostaa ja lasittaa ainakin tuo rikkinäinen ikkuna. Muutkin kellarin ikkunat kaipailevat kunnostusta, mutta katsotaan kuinka suuritöinen tuo yksi ikkuna on ja katsotaan niitä muita kunhan keritään.

Ikkunakirjassa on todella tarkkaan kuvattu kaikki perinteisen ikkunan kunnostuksen työvaiheet ja lisäksi paljon tietoa ikkunoista eri aikakausilta. Aika raskasta iltalukemista, selasin kirjaa ensimmäisenä iltana ja näin koko yön unta ikkunoiden maalaamisesta.

Perinnemestarin Rintamamiestalokirja

Hannu Rinteen Perinnemestarin Rintamamiestalokirja oli iloinen yllätys uutuushyllyssä. Kirja on ihan uusi ja vasta ilmestynyt, enpäs uskonut, että sitä vielä edes saa kirjastosta, saati ettei se ollut jo lainassa. En ole ikinä ollut näin innostunut kirjastossa.

Tekstiä on mukava lukea, vaikka asiaa on paljon ja kirjassa on paljon hyviä kuvia. Tykkään myös rintamamiestalojen asukkaiden haastatteluista, mikä tekee Rinteen kirjoista persoonallisia. Yksi Rintamamiestalokirjassa esitellyistä kohteista onkin jo entuudestaan tuttu Talo.-blogista.

Tässäkin kirjassa on ikkunoiden kunnostusohjeet ja vielä värikuvien kera.
Ilmanvaihto-osio on myös sellainen osa tätä kirjaa, johon täytyy ihan ajatuksen kanssa tutustua, sillä ainut talossamme oleva raitisilmaräppänä on saunassa ja uusien ikkuinoiden kanssa se ei taida olla ihan riittävä. Parasta kirjassa on kuitenkin sen sanoma; jokainen vanha talo on yksilö, eikä ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa kunnostaa vanhaa taloa ja tällaisten kirjojen avulla on mahdollista välttyä joiltakin vääriltä tavoilta.

Perinnemestarin Rintamamiestalo -kirja kuuluu kaikkien vanhan talon omistajien kirjahyllyyn siinä missä Panu kailan Talotohtori- ja Hannu Rinteen Perinnemestarin Remonttikirjakin.
Tätä kirjaa voi kyllä lukea vaikkei vanhaa taloa omistakaan ja haluaa vaan fiilistella vanhan talon tunnelmalla.

70 vuotta

Tämä talo on virallisten tietojen mukaan valmistunut vuonna 1943, tänä vuonna talolle tulee siis jo kypsä 70 vuoden ikä täyteen. Me toivotamme tietenkin talollemme oikein pitkää ikää, että saisimme tässä asua seuraavat 30 vuotta ja nähdä talon vielä 100-vuotiaanakin.

Millaista Suomessa sitten oli vuonna 1943?

Vuodesta '43 ei jatkosodan lisäksi wikipediasta paljoa muuta tietoa löytynyt. Jatkosota oli alkanut 1941 ja rauhasta neuvoteltiin Neuvostoliiton kanssa, mutta sopimukseen ei tämän vuoden aikana päästy. Talvisodan ja jo pari vuotta kestäneen jatkosodan vuoksi elettiin pula-aikaa ja elintarvikkeita säännösteltiin. Myös rakennustarvikkeista (kuten nauloista) oli tuolloin varmasti pulaa.

1.3.1943 Risto Ryti valittiin uudellen presidentiksi. Sodan vuoksi säädettiin poikkeuslaki ja valitsijana toimivat samat valitsijamiehet kuin jo vuoden 1937 (Kyösti Kallio valittiin presidentiksi) ja 1940 (Risto Ryti valitttiin jatkamaan Kallion kauden loppuun) vaaleissa oli ollut.

Sota-ajasta huolimatta suomi-filmejä kuitenkin tehtiin edelleen. Vuonna 1943 saivat ensi-iltansa mm. elokuvat Katariina ja Munkkiniemen kreivi sekä Valentin Vaalan ohjaama Keinumorsian.

Vuonna 1943 Suomen väkuluku oli henkikirjojen mukaan 3 632 615 asukasta, oikea väkiluku oli lähempänä 4miljoonaa. Vielä 40-luvulla 2/3 väestöstä asui maaseudulla.
Salo oli n.7500 asukkaan kauppala (nykyisin n.55 000), Kiskon asukasluku oli n. 3000 (n.1800 asukasta ennen liittymistä Saloon 2009), Helsingissä 258 000 (nyk.604 000), Espoossa 13 800 (nyk. 257000) ja Turussa n.67 000 (nyk. 180 000).


Tyyppitalon rakentamisesta

"Talvisodassa tuhoutui 100 000 asuntoa, lisäksi sodan jälkeen oli asutettava 400 000 Karjalan ja Hankoniemen evakkoa. Välirauhan aikana noin puolet Karjalan siirtolaisväestöstä palasi palautetuille alueille ja siksi jälleenrakennustyö keskitettiin vuosina 1941–44 pääosin paluumuuttajien asuttamiseen. Muu Suomi oli rakennuskiellossa, rakentaminen oli sallittua vain poikkeusluvalla." (Tyyppitalo)

"Tyyppitalolla tarkoitetaan yleiskäyttöistä omakotitalomallia, jonka suunnitelmat ovat kaikkien rakentajien käytettävissä. Suunnitelmat sisältävät yleensä piirustusten lisäksi yksinkertaisen työselityksen ja ainemenekkilaskelmat hukkamateriaalien syntymisen minimoimiseksi." (Tyyppitalo)

Tyyppitalo on lautarunkoinen talo, jonka seinät on jäykistetty vinolaudoituksella ja  jonka eristyksessä on useimmiten käytetty sahanpurua. Lautarunkoinen talo on kehitetty 1800-luvun alkupuolella Amerikassa, Euroopassa tällainen rakenne esiteltiin Pariisin maailmannäyttelyssä 1867 ja pohjoismaihin uusi rakenne tuli Amerikasta palaavien siirtolaisten mukana.

Ensimmäisiä tyyppitaloja alettiin suunnittelemaan Suomessa jo 20-luvulla. 30-luvulla, mm. sosiaalihallitus ja kaupunkien asuntokomitea tilasivat erilaisia tyyppitalojen piirrustuksia ja vuonna '39 järjestettiin pientalojen  tyylipiirroskilpailuita. Esimerkiksi Alvar Aalto on suunnitellut oman starndardoidun talomallijärjestelmän 30-luvulla.
Käytännössä sotien jälkeen rakennetut rintamamiestalot perustuvat tyylipiirroskilpailuiden piirrustuksiin. (Kaila, s.390-391)
Tyyppitalot olivat siis aikanaan aivan uusinta uutta ja moderneinta mahdollista rakentamista. Pula-aika teki rakentamisesta funktionaalista, kun kaikesta muusta paitsi puusta oli pulaa.

Meidänkin talomme on hyvin perinteisen mallinen "rintamamiestalo", eli puolitoistakerroksinen puurunkoinen ja lautavuorattu talo. Rakennusmateriaaleista näkee, että ensin on rakennettu alakerta ja pari vuosikymmentä myöhemmin taloa on laajennettu yläkertaan, eli yläkertaan on remontoitu kaksi huonetta lisää. Alakerrassa on perinteisempi seinärakenne: purueriste, ilmasulkuna tervapaperia, vaakalaudoitus, pinkopahvit ja huokolevyä. Yläkerta on tehty luultavasti 60-luvulla, lastulevyn ja lasivillan aikakaudella (lastulevyä on alettu valmistamaan Suomessa 50-luvun loppupuolella ja minaraalivillalevyjä jo 50-luvun alussa (Kaila, s.430 ja s.501)).
Meillä ei ole tiedossa tämän talon historiaa tarkemmin, pitää joskus vähän haastatella naapureita tämän alueen historiasta.


Lähteet:
Risto Ryti: http://fi.wikipedia.org/wiki/Risto_Ryti
Suomi-Filmi, Keinumorsian: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi-Filmi
Katariina ja Munkkiniemen kreivi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Katariina_ja_Munkkiniemen_kreivi
Suomen tilastollinen vuosikirja 1943: http://www.doria.fi/handle/10024/69247
Kuntien asukasluvut 31.12.2012: http://vrk.fi/default.aspx?docid=6847&site=3&id=0
Tyyppitalo: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyyppitalo
Panu Kaila: Talotohtori. Porvoo, WSOY,1997.