Eteisen remonttimietteitä

Suoritin eilen vähän arkeologisia kaivauksia eteisessä.

 Minun piti ihan vähän vaan kurkistaa tuonne eteisen repsottavan ensopahvin taakse, mutta  eihän se siihen sitten siihen jäänyt. Eteisen pintaremontointi on aiheuttanut päänvainaa, kun seinillä oleva ensopahvi on paikkapaikoin kärsinyt ja palojakin puuttuu, mutta haluttiin kuitenkin säilyttää sitä mahdollisimman paljon. Ja tuossa kaapinoven ja keittiön oviaukon välissä oli jo valmiiksi paikkapala jostain muualta revittyä ja huonokuntoista ensopahvia.

En ole vieläkään saanut ylipuhuttua itseäni siihen puolipaneliin. Alareunojen repeämät sillä olisi saanut peitettyä, mutta silloin juuri tuo kaapin ja keittiön oviaukon välinen ruma paikkaus olisi kuitenkin jäänyt näkyviin. No, sen olisi tietty voinut vaihtaa saunan oven vierestä irrotettuun ensopahvin palaan, mutta toisaalta en haluaisi tuhota enempää noita pahveja. Tilakin on aika pieni, joten vähän pelotti myös se, että panelointi pienentäisi sitä entisestään.

Viimeisin suunnitelmani on paikata tuo kaapinoven ja keittiön oviaukon välinen alue uudella pinkopahvilla ja ottaa sieltä alta vanhaa, alkuperiäistä ensopahvia, jolla paikkaan muiden seinien pienemmät reiät. Jääköön uusi paikkaus siis huomattavan erilaiseksi, alue ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole kovin suurikaan.

Lopullinen ratkaisu nähdään sitten kun huone valmistuu. Ja toivottavasti valmistuu jouluun mennessä.

Ja millähän värillä nuo seinät sitten maalaa? Joku vaalea harmaan sävy on tämän hetken ajatus. Ongelma vaan on se, että värinhän pitäisi jotenkin sopia viereisten huoneiden väreihin, olohuoneessahan on P&R:n harmaa pikkurokokoo-tapetti kun taas keittiön tapetti on vaaleanpunainen.

Kellarissa on ikkuna

Keväällä paikoiltaan irroitettu kellarin ikkuna valmistui lopulta lokakuussa. Juuri parahiksi ennen ensimmäisiä pakkasöitä.

Uudet lasit on paikoillaan ja kitattu. Minä tykkään tämmöisistä hommista, jossa saa tehdä käsillään. Maalaaminen on myös ihan mukavaa hommaa, aito pellavaöljymaali vaan oli uusi tuttavuus, mutta kun muistaa ottaa sitä vain pienen pisaran pensselin kärkeen, maalia on juuri sopivasti. Se on kyllä ihan paras juttu pellavaöljymaalissa, että maalaushomman jälkeen riittää kun pesee kädet mäntysuovalla ja kaikki maali irtoaa.

Kittaukseen käytettiin Tikkurilan Vanhan ajan maalit- sarjan ikkunakittiä ja maalaukseen Uulan pellavaöljymaalia. 
Oltiin kyllä liian kiireisiä tuon maalaamisen suhteen, sillä taisi käydä niin, että kitti ei ollut ihan tarpeeksi kuivunutta, joen se on ryppyyntynyt. Kissakin on avustanut tekemällä oman tassunjälkensä tähän projektiin. Tottakai kaikki ylimääräiset jäljet on tulleet juuri tuon ulomman pokan kittauksiin, että ne varmasti näkyy ja osuu aina omaan silmään. Kissat on kyllä todella fiksuja, kun tietävät juuri mihin kannattaa tassunsa laittaa tehdäkseen lähtemättömän vaikutuksen.

Kissakin avusti ikkunan kittauksessa.

Avustaja itse

Eihän tuon yhden ikkunan tekemisessä mennyt kuin n. tunti kerrallaan aikaa, mutta kun kitin piti antaa kuivua useamman päivän ajan ja jokainen maalikerros myös sai kuivua pari päivää ennen kuin ikkuna käännettiin ja maalattiin vuorostaan toinen puoli.

Edelleen maali ja kitti on pehmeää, eli ikkunan kanssa pitää olla varovainen. Ja karmi on tarkoitus maalata keväällä kun ulkona on taas maalaussäät. Ja kaksi muuta kellarin ikkunaa kaipailee myös kunnostusta.

Talitinttien ruokintakin aloitettiin myös hyvissä ajoin tänävuonna, sillä kuulemma talitintit saattavaat varsinkin näin syksyisin  syödä kittiä paremman ruoan puutteessa.

Tässä vielä ennen ja jälkeen kuvat ko. kellarin ikkuna-aukosta. 

Hätävarapaikkaus kahden talven jälkeen.

Suojamuovi kunnostuksen ajaksi oli jo huomattava parannus

Valmis ja paikoillaan, karmien maalaus tiedossa ensi vuonna.