perjantai 10. toukokuuta 2013

Ruisleivän leipomisen vaikeudesta


Ruisjauho, vesi ja ripaus suolaa. Sekoitetaan, kohotetaan, vaivataan, kohotetaan lisää, leivotaan ja paistetaan. Ei pitäis olla vaikeaa, ainakaan teoriassa. Silti joka kerta vähän jännittää, että mitä siitä tulee.

Sain kummitädiltä joskus lahjaksi Maija keittää -kirjan, joka on uusintapainos vanhasta keittokirjasta. Sitä olenkin ihan mielenkiinnolla selaillut, jostain on tulut halu tehdä perinteistä ruokaa, kai se kuuluu vanhan talon tunnelmaan: vanhanaikainen ruoka. Olen mm. lopulta opetellut tekemään oikeaa ruskeaa kastiketta ja syksyllä tein omenahilloa ja keitin omena- ja marjamehua Maijan ohjeiden mukaan.

Näistä innostuneena uskaltauduin yrittämään tehdä ihan oikeaa juureen tehtyä ruisleipää. Internetin syvyyksistä löytyikin paljon neuvoja ja ohjeita leivän tekemiseen. Juurta en alkuinnostukseen mistään saanut, joten tein juuren itse, hapankorpuista. (Tässä yksi ohje juuren tekemiseen: Ruisleivän juuri)

Ensimmäisellä kerralla juuri lähti käymään aika laiskasti, eikä taikina siksi oikein noussutkaan kunnolla. Mutta kärsivällisyys palkittiin (nostattelin juurta kaikessa rauhassa pari päivää), sillä valmis leipä maistui ihan oikealta ruisleivältä.

Joka kerta kun alan leipää leipomaan, pitää ensin selata Maijan kirjaa ja googlata ohjeita netistä, kun en koskaan  muista laittaa muistiin kuinka leipäni olen tehnyt ja tottakai valmiita ohjeita täytyy vähän muokata omaksi. Nyt pitää ihan itseäkin varten kirjoittaa oma ohje ylös.

Tällä viikolla tein suunnilleen näin:

Ensin raski:
1-1,5dl juuri
4dl ruisjauho
4dl käden lämpöistä vettä

Puuhaarukalla sekoitellaan ja kansi päälle. Nostatus 12-24h. Meillä taikinan nostatuspaikka on pöydällä ilmalämpöpumpun edessä, siinä on ehkä tasaisin lämpö. Pari kertaa kurkkaan mitä kannen alla tapahtuu ja sekoittelen. Nykyään mun juuri alkaa jo olla niin voimissaan, että se alkaa kuplimaan oikein kunnolla.

Sitten taikinan tekoon :
1tl suolaa
1dl vettä
n.5dl ruisjauhoja
1,5dl vehnäjauhoja

Tässä vaiheessa otetaan talteen n. desin verran taikinaa juureksi, jossain sanottiin, että juuri otetaan talteen ennen suolan lisäystä. Oma juureni säilytetään jääkaapissa lasipurkissa. Juuri säilyy sellaisenaan noin viikon ja jos ei tule joka viikko leivottua leipää, juurta voi "ruokkia" ruokalusikallisella vettä ja ruisjauhoa.

Taikinaa vaivataan kunnolla kulhossa, sen pintaan painellaan sormella risti ja sen annetaan nousta niin kauan että risti häviää (yleensä unohdan kulhon 1-2 tunniksi pöydälle, mikä on just hyvä).

Sitten leivotaan leipä ja tökitään vähän haarukalla, ettei pinta repeile pahasti kohotessa ja paistuessa.
Ja taas annetaan nousta 1-2h liinan alla.
Meillä ei ole leivinuunia, joten ainakin sähköuunia käytettäessä leivästä kannattaa tehdä aika korkea, sillä se leviää uunissa.

Lopulta päästään paistohommiin, 200 astetta  45min-1h. Jossain ohjeessa leipä laitettiin 250 asteiseen uuniin ja lämpö laskettin heti 175-200 asteeseen.

Sain leivän juuri valmiiksi. Tämä otetaan mukaan kun lähdetään viikonlopuksi mökille.

******
Ja vielä tähän loppuun kuvia kevään kukkasista, sillä pihallahan tämäkin viikko on mennyt kesän tuloa ihmetellessä.
Olisikohan kevättähtiä nuo siniset. Haravoinnin jälkeen ne oikein räjähtivät kukkimaan ruusupensaikon reunaan.
Ja ensimmäinen kevätesikko. Nurmikon esikkoalue on laajentunut paljon viimekeväästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti