70 vuotta

Tämä talo on virallisten tietojen mukaan valmistunut vuonna 1943, tänä vuonna talolle tulee siis jo kypsä 70 vuoden ikä täyteen. Me toivotamme tietenkin talollemme oikein pitkää ikää, että saisimme tässä asua seuraavat 30 vuotta ja nähdä talon vielä 100-vuotiaanakin.

Millaista Suomessa sitten oli vuonna 1943?

Vuodesta '43 ei jatkosodan lisäksi wikipediasta paljoa muuta tietoa löytynyt. Jatkosota oli alkanut 1941 ja rauhasta neuvoteltiin Neuvostoliiton kanssa, mutta sopimukseen ei tämän vuoden aikana päästy. Talvisodan ja jo pari vuotta kestäneen jatkosodan vuoksi elettiin pula-aikaa ja elintarvikkeita säännösteltiin. Myös rakennustarvikkeista (kuten nauloista) oli tuolloin varmasti pulaa.

1.3.1943 Risto Ryti valittiin uudellen presidentiksi. Sodan vuoksi säädettiin poikkeuslaki ja valitsijana toimivat samat valitsijamiehet kuin jo vuoden 1937 (Kyösti Kallio valittiin presidentiksi) ja 1940 (Risto Ryti valitttiin jatkamaan Kallion kauden loppuun) vaaleissa oli ollut.

Sota-ajasta huolimatta suomi-filmejä kuitenkin tehtiin edelleen. Vuonna 1943 saivat ensi-iltansa mm. elokuvat Katariina ja Munkkiniemen kreivi sekä Valentin Vaalan ohjaama Keinumorsian.

Vuonna 1943 Suomen väkuluku oli henkikirjojen mukaan 3 632 615 asukasta, oikea väkiluku oli lähempänä 4miljoonaa. Vielä 40-luvulla 2/3 väestöstä asui maaseudulla.
Salo oli n.7500 asukkaan kauppala (nykyisin n.55 000), Kiskon asukasluku oli n. 3000 (n.1800 asukasta ennen liittymistä Saloon 2009), Helsingissä 258 000 (nyk.604 000), Espoossa 13 800 (nyk. 257000) ja Turussa n.67 000 (nyk. 180 000).


Tyyppitalon rakentamisesta

"Talvisodassa tuhoutui 100 000 asuntoa, lisäksi sodan jälkeen oli asutettava 400 000 Karjalan ja Hankoniemen evakkoa. Välirauhan aikana noin puolet Karjalan siirtolaisväestöstä palasi palautetuille alueille ja siksi jälleenrakennustyö keskitettiin vuosina 1941–44 pääosin paluumuuttajien asuttamiseen. Muu Suomi oli rakennuskiellossa, rakentaminen oli sallittua vain poikkeusluvalla." (Tyyppitalo)

"Tyyppitalolla tarkoitetaan yleiskäyttöistä omakotitalomallia, jonka suunnitelmat ovat kaikkien rakentajien käytettävissä. Suunnitelmat sisältävät yleensä piirustusten lisäksi yksinkertaisen työselityksen ja ainemenekkilaskelmat hukkamateriaalien syntymisen minimoimiseksi." (Tyyppitalo)

Tyyppitalo on lautarunkoinen talo, jonka seinät on jäykistetty vinolaudoituksella ja  jonka eristyksessä on useimmiten käytetty sahanpurua. Lautarunkoinen talo on kehitetty 1800-luvun alkupuolella Amerikassa, Euroopassa tällainen rakenne esiteltiin Pariisin maailmannäyttelyssä 1867 ja pohjoismaihin uusi rakenne tuli Amerikasta palaavien siirtolaisten mukana.

Ensimmäisiä tyyppitaloja alettiin suunnittelemaan Suomessa jo 20-luvulla. 30-luvulla, mm. sosiaalihallitus ja kaupunkien asuntokomitea tilasivat erilaisia tyyppitalojen piirrustuksia ja vuonna '39 järjestettiin pientalojen  tyylipiirroskilpailuita. Esimerkiksi Alvar Aalto on suunnitellut oman starndardoidun talomallijärjestelmän 30-luvulla.
Käytännössä sotien jälkeen rakennetut rintamamiestalot perustuvat tyylipiirroskilpailuiden piirrustuksiin. (Kaila, s.390-391)
Tyyppitalot olivat siis aikanaan aivan uusinta uutta ja moderneinta mahdollista rakentamista. Pula-aika teki rakentamisesta funktionaalista, kun kaikesta muusta paitsi puusta oli pulaa.

Meidänkin talomme on hyvin perinteisen mallinen "rintamamiestalo", eli puolitoistakerroksinen puurunkoinen ja lautavuorattu talo. Rakennusmateriaaleista näkee, että ensin on rakennettu alakerta ja pari vuosikymmentä myöhemmin taloa on laajennettu yläkertaan, eli yläkertaan on remontoitu kaksi huonetta lisää. Alakerrassa on perinteisempi seinärakenne: purueriste, ilmasulkuna tervapaperia, vaakalaudoitus, pinkopahvit ja huokolevyä. Yläkerta on tehty luultavasti 60-luvulla, lastulevyn ja lasivillan aikakaudella (lastulevyä on alettu valmistamaan Suomessa 50-luvun loppupuolella ja minaraalivillalevyjä jo 50-luvun alussa (Kaila, s.430 ja s.501)).
Meillä ei ole tiedossa tämän talon historiaa tarkemmin, pitää joskus vähän haastatella naapureita tämän alueen historiasta.


Lähteet:
Risto Ryti: http://fi.wikipedia.org/wiki/Risto_Ryti
Suomi-Filmi, Keinumorsian: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi-Filmi
Katariina ja Munkkiniemen kreivi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Katariina_ja_Munkkiniemen_kreivi
Suomen tilastollinen vuosikirja 1943: http://www.doria.fi/handle/10024/69247
Kuntien asukasluvut 31.12.2012: http://vrk.fi/default.aspx?docid=6847&site=3&id=0
Tyyppitalo: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyyppitalo
Panu Kaila: Talotohtori. Porvoo, WSOY,1997.